keskiviikko 29. toukokuuta 2013

Liskojen yö


LiskoinTulevaKoto©PakinoivinAikein



Jännittää, sillä pian kiinankääpiötuliliskot saavat muuttaa meille.

Mies ilmaisi heti, etten saa tuoda niitä huoneeseeni, mikä on myös makuuhuone, sillä ei halua tuijottaa niitä nukkuessaan.

Siis miten niin "tuijottaa?" Kuka siinä tuijottaa ketä ja miksi?

Mies vastasi siihen, että "Sitten jokainen yö on liskojen yö."

En tajua miehiä aina.

Ensimmäinen tokaisu liskoihin häneltä oli, minkä kai olen jo teille kertonut:

"Meidän kotona on jo yks veltto matelija."

Minä siis.

No niin. 

Aloin siis valmistella tekniikkaa kuntoon terraariota varten. Minulla on akvaarioharrastukseni johdosta näet jäänyt ylimääräinen suodatin ja lämmitin (jota ei ehkä tarvinne, sillä veden lämpötilaksi riittää 20 astetta tai vähempi).

Suodattimen päätin desinfioida keitetyllä vedellä läpikotaisesti. Laitoin lavuaariin teevettä ja suodatin sinne pyörimään.

(Jännä näky. Siinä tulee olo, että kukaan toinen eliö tuskin pitäisi toista eliötä lasisessa terraariossa ja desinfioisi sille tavaroita sinne. Jotenki.)

Tuliliskoihin ei saa lainkaan koskea, sillä niiden iho ei kestä ja lisäksi erittää suhteellisen vaaratonta myrkkyä, jota ei kuitenkaan haavoihin saa joutua. (Sain tuossa kuulla, että itseasiassa ihan normisti kalastaessa kalojenkaan ihoon ei saisi koskea, koska ihon limakerros vauroittuu pysyvästi.) MIKSETTE KERTONU AIEMMIN?

(Tosin enpä ole tässä hirveästi kalastellutkaan. Yhden hauen vedin ylös mökillä, yli puolimertisen ja noin kaksi kiloa. Fileiks män.)

Tuliliskot viihtyvät sekä vedessä, että maalla. Maa-alue on aina oltava ja joissain eläinkaupoissa ei aina silti ole. Kyllä on aika paska eläinkauppa semmoinen, joka ei yhtä vaivaista korkkilauttaa viitsti laittaa liskoparalle. Ja itseasiassa korkkilauttakin on hiukan huono siinä mielessä, että kuvitelkaa itse kiipeävänne päivästä toiseen uima-altaassa kelluvalle ilmapatjalle. Siltä se tuntuu. 

Tuliliskot näyttävät vähän sammakon ja liskon sekoituksilta. Minun mielestä myös Pokemonin Sarmandereilta. Niiden vettä mielellään seisotetaan yön yli vaihtaessa, että kloori haihtuu pois. Vedenparannusainetta ei tarvinne (ei jopa suositella, voi vahingoittaa ihoa), mutta nestemäistä kasvilannoitetta voi käyttää. Kasveja muutenkin saa olla terraariossa mielellään runsaasti piilopaikkojen kera.

Kauppareissulle siis Tampereen akvaariokalaan (loistava paikka!) hankkimaan englannin jokisoraa terraarioon, (joka on sitä sopivan kokoista ettei mee liskoin mahaan mitään ylimääräistä), vaahtomuovia terraaarion pohjalle (siis sinne mikä osuu pöytää vasten), sit mahdollisesti mangrove juurakko, lämpömittari sekä uusi lappo - (akvaarion bakteereita ei viitsi päästää terraarioon siksi omat kamat sille ja akvalle.)

Kasvit tulee omasta altaasta - niitä kannattaa huuhdella huolella. Somisteet pesin karkealla sienellä jota ei ole käytetty mihinkään muuhun. Somisteet ja suodatin on myös käsitelty kiehuvalla vedellä ja kuivattamalla ja vielä uusiks parempi vetää ennen ku laittaa.

Terraario tulee myös suositusten mukaan olla valmiina ennen liskojen tuloa kypsymässä noin viikon.

Saas nähdä milloin liskot saapuvat, vielä ei ole kuulunut heitä luotettavaan eläinpuotiin, josta heitä odotan.

Kävinpä muuten tuosta hakemassa samaisesta liikkeestä vauva-partamonnin, vanhaakin vanhemman Pilkun tilalle (R.I.P, 2000-2013) kauan hän elelikin. Uuden monnin nimeksi tuli Lerppu. Ikävä kyllä. Mies on vähä sekasi noissa jutuissansa.

Jälkikirjoituksena: Englannin jokisoraa ei ollut, sain tuommoista erittäin mielenkiintoista täysin turvallista "pehmytpallurahiekkaa" jota vaikka söisivätkin ei juuri tapahtuisi ihmeempiä. Hintavaa oli kyllä. Kuulemma kasvit tykkää myös paljon !

Liike, josta sain kiinankääpiötuliliskot varattua vaihtui, mutta kauppaketju pysyi samana. 

MUISTAKAAHAN LISKOJEN HANKKIJAT !

Jos olet hankkimassa 

a) Kiinankääpiötuliliskon, on altaan oltava vähintään 50 litrainen allas muutamalle yksilölle.

b) Japanintuliliskon, on oltava vähintään 100 litrainen muutamalle yksilölle

c) Miekkahäntätuliliskon on oltava vähintään 100 lirtainen mutta mielellään isompikin !







Huonearestin tärkeys

kuva©PakinoivinAikein


Ammattilainen en ole lasten kanssa ja tuskin tulen koskaan olemaan. Omaan kolme pikkusiskoa sekä olen ollut päiväkodissa töissä yhtenä kesänä, sekä aina silloin tällöin hoidellut sukulaisten ipanoita milloin mitäkin ajanjaksoja.

En siis ole mitenkään kaikenkokenut lasten kanssa, mutta muutama hyvä neuvo minullakin on jäänyt. 
1. Ikinä ei pidä muuttua lasten kanssa itse lapseksi. Voi olla itse lapsenmielinen ja ”asettua mielessään lapsen tasolle” kyllä, jos se on esimerkiksi iloisen leikin tai pelin keskellä.

MUTTA kun tulee sitten tämmöiset ikävät asiat kuten huutaminen ja riehuminen, silloin pitää muistaa kuinka fiksu ja tärkeä aikuinen sitä nyt ollaan.

Olin juuri tuossa bussissa ja huomasin, miten n. 4 vuotias hyvin uhmaikäinen ja mahdollisesti ADHD-lapsi hakkasi, potki ja kuristi vieressä istuvaa mummoraukkaansa kaikin keinoin. Mitään kuria ei koskaan tullut kuvioihin. Mummo lisäksi pahensi tilannetta lähtemällä mukaan väkisin vääntämiseen ja repimiseen, kiskoi lasta käsistä ja piti jopa kättä lapsen suulla estääkseen huudon.

Noh. Teki mieli mennä auttamaan. Itse siinä tilanteessa ehdottomasti tärkeä asia on 2. selittää lapselle, kuinka vaarallista liikkuvassa linja-autossa on. Kolarissa lentää pää edellä tommoiset ikkunasta läpi.

Eikä se ole edes valhe.

Jos selittäminen ei auta (mikä nyt uskon ei tuossa varmasti auttaisi) on aika 3. lopettaa hyysääminen. Totaalinen huomion bloggaus. Antaa huutaa, antaa riehua. Jos lapsi lyö ja hakkaa bussissa, siirry sivuun ja siirry toiseen penkkiriviin. 4. Ohessa voit huomauttaa, että jokaisesta potkimisesta tulee huonearestia ja lähtee yksi karkkipäivä.

Sen jälkeen, jos lapsi riehuukin koko matkan, 5. otetaan asia esiin kotona. Selitetään lapselle, mitä tapahtui ja kuinka hän käyttäytyi. Kerrotaan kauanko aresti kestää ja miksi se tuli.

6. TODELLA PIDETÄÄN SE ARESTI. Esimerkiksi puoli tuntia. Jos lapsi lähtee huoneesta hänet palautetaan sinne takaisin niin monta kertaa kuin se vaatii, kunnes puli tuntia on kulunut.

(EN TAJUA SELLAISTA, että jotain uhataan mutta ei pidetä kiinni. Jos lapsesi POTKII sinua bussimatkan ajan, niin voit olla niin "KAUHEA" että pidät se arestin! Huutia niille jotka ei pidä anteeksi nyt vaan!! Ja vielä enemmän niille jotka lyövät lastaan ennemmin kuin käyttävät järkeään ja toteuttavat huonearestin - ne voisin kantaa itse saunan taakse...) 

7. Huonearestin päätyttyä keskustellaan uudelleen miksi huonearesti oli, 8. sitten anteeksipyyntö ja hali.

Haluan tässä myös muistuttaa, että kehut ja palkitsemiset ovat erityisen tärkeitä ja aina pitäisi muistaa kiitokset ja syleilyt ja hauskuus silloin, kun ollaan onnistuttu, käyttäydytty siivottu ja autettu.

Eikä tämä ole mikään motkotus vanhemmille, jotka väsyneenä toivovat vain sen V-mäisen tilanteen kaupassa tai bussissa olevan OHI ja kaikkeen ei aina jaksa puuttua tai korjata.


MUTTA. Lyöminen ja potkiminen on hirveää katsottavaa ja neljävuotias pahoinpitelemässä mummoa tekee pahaa.

maanantai 27. toukokuuta 2013

Synnytysleikki


Kuulinpa tässä videosta, missä mies  kokee synnytyksen tunteen ja se onnistuukin tietynlaisilla sähköiskuilla tänä päivänä luoda se elämys.

Jos joku mies tämän tahtoo kokea, niin en minä mene estämään. Silti ajattelen kyllä, että omaa miestäni en semmoiseen toivoisi. Vähän samasta syystä kun toivon, ettei mieheni meikkaisi ja käyttäisi korkokenkiä.

Tämä "leikkisynnytys" on myös siitä hyvä, että sen voi keskeyttää jos haluaa. Pakko ei oo tehdä sitä kakrua. Sinne jäi puolitiehe. Lähetääs Maija kotio kattoo jääkiekkoo, ku Suomi taas häviää Ruotsille.

Toki on hienoa, jos mies tahtoo "kokea saman kuin naisensa" ja "ymmärtää", mutta toisaalta onko sitä nyt aina koettava kirjaimellisesti sama kuin toinen? Eikö henkinen tuki riitä? Ehkä seuraavaksi miehet haluavat kokea myös rintojen kasvun ja ensimmäiset kuukautiset.

Kauhuskenaario: mies ja nainen vierekkäin synnyttämässä - toiselta tulee oikea vauva, toinen saa syliinsä vastasyntyneen-nuken. Sitten lähdetään molempien kanssa kotio.

Hellyyttävää.

Kyllä jotkut asiat voivat pysyä naisilla ja jotkut miehillä.

lauantai 25. toukokuuta 2013

Vaihtoehtoisesti

Siis nyt rauhotutaas.

En tajua ihmissieluja, jotka ovat ensinnäkin tuntemattomia minulle ja jotka toisekseen alkavat ensitöikseen paljastaa minulle kaikista intiimimpiä asioitaan.

Se on naurettavaa.

Ei ole normaalia, että ihminen, jota ei ole ennen tavannut tai vaihtoehtoisesti ei ole nähnyt vuosiin, alkaa ensimmäiseksi tilittää jotain sänkyjuttujaan tai puhumaan alapäästään.

Ei se ole kivaa usein niiden tuttujenkaan kohdalla.


Sen vaan sanon.

perjantai 17. toukokuuta 2013

Jääkiekosta pari sanaa vain

Mitä olen kuullut viimeiset kuukaudet vieressäni katsoessani televisiota? 

ÄLÄ NY JUMALAUTA MITÄ VITTUA NYT SAATANAN GRANLUND MENE NY SINNE MIKS SUA KUVATAAN KOKOAJAN SAATANAN TONTTU LUISTELE NYT VITUN KUKKONEN!!!!!


Mielestäni ystäväni sanoi parhaiten Facebookn upeassa maailmassa:


"Joo siis miehille ei saa puhua jos jääkiekkoo tulee. Meiän äiti on ratkassu asian niin, että se tanssii. Kannattaa kokeilla. "



maanantai 6. toukokuuta 2013

Nuolaužos



kuva©PakinoivinAikein


Onpa jännä, miten vähän rojua ihminen tarvitsee. Sitä pärjää hyvin pienellä, kun on pakko.
Sellainen hetki koittaa esimerkiksi, kun muuttaa suurimman osan tavaroista ja viettää vielä jonkin aikaa ”puoliksi-muutetussa-asunnossa” tai kun lähtee pitkälle reissulomalle vaikka jonnekin Aasiaan.

Ja kuinka onnellinen sitä onkaan ilman kaikkea sitä rojua. Ihan yks kaks. Ja sitä unohtaakin ne tavarat, mitä on ollut.

Itsekin aina yllätyn, kun pakkaan kamojani muuttoa varten. En muistanut, että minulla on kokonainen avaamaton paketti kirjoitustusseja tai läpinäkyvästä kääreestä avaamaton joulumuki täynnä päiväyksen ohi hurahtaneita käärekarkkeja. (Usein löydän niitä monia sieltä täältä. Mikä ihme lahjaidea? Muki jossa karkkeja. Usein vielä pahoja. Semmoisia kuin Marjanne tai Geisha.)

Oikeastaan kun sitä ajattelee, ei sitä tarvitse kuin:
- vessapaperia (unohtuu AINA uuteen tyhjään kämppään mentäessä)
- hammasharjan (ei välttämätön kaikille, minulle on!)
- vaihtovaatteita
- shampoota ja saippuaa
- hiusharjan (EHDOTON! Muuten hiukseni ovat aamulla rastapallo, jossa näyttäisi asuvan joku elukka)
- jotakin ruokaa ja juotavaa 
- jonkinlainen makuualusta ja peitto ja tyyny
- hyvää ihmisseuraa/tietokone, tuo outo mekaaninen sosiaalisuuden väliaikainen korvike. Joskus hyvä kirja käy mainiosti.

Näillä minä olen ainakin pärjännyt. Teistä en tiedä.

Äsken yritin siivoilla tätä osittain muutettua kämppää ja tuntuu, että katastrofeja tapahtuu yhtenään. Meinasin kompastua imurin johtoon ja rysähtää akvaarion päälle. (Silloin olisin kyllä halunnut maan rakoon. En halua edes ajatella, mikä hirvittävä siivo.) Seuraavaksi sain kunnon tällin käsivarteen Mac-tietokoneen virtajohdosta. Oikein kivisti koko kämmentä myöten. Hyi hittolainen.
Siinä kohtaa teki mieli sanoa bless-bless (Islanniksi hei-hei) koko perhanalle (Islanniksi Deuce.) 

Sähköinen mötkäke, joka elättää hullua robottiolentoa, jota sitten ihmismiehet tuijottavat ja pelaavat typeriä sotapelejä, kun eivät oikeaa sotaa saa. Ja huomiotta jäävät naiset. Aina vaan.

Сатаната.

Aatteita. (Typeriä Paint-kuvia, osa 2)

Kuvassa lukee: "Kiitti v***** kun loit minut maailmaan."
kuva©MinnaKarjalainen

kuva©MinnaKarjalainen

Pakinoiva paholainen

Olen piirtänyt mielelläni typeriä Paint-kuvia. Tässä muutama muisto kahdesta paholaisesta.


kuva©MinnaKarjalainen